Jyväskylän seudun rintamamiehet rakensivat Heinosniemeen talon järjestönsä kesämajaksi 1930-luvun alussa. Vuonna 1945 alueen omistajaksi ja leiriperinteen jatkajaksi tuli Jyväskylän NMKY. Kesämajan, nykyisen päärakennuksen, lisäksi rakennettiin myös sauna kesällä 1937. Vuosien saatossa vanha löylypaikka on saanut väistyä uuden tieltä useamman kerran. Nykyinen sauna on rakennettu 1970-luvulla. Kellarin rakentajat ahkeroivat rivakasti alkukesästä 1939.

Osa vierailijoista tuli Heinosniemeen, osa mielestään Viheriin taikka Viherinnenään. Nimet saivat kävijöiden keskuudessa arvostelua osakseen. Nimitys Viherinnenä jäi pian vähemmälle, ja elämään jäivät nimet Heinosniemi ja Viheri. NMKY:n pöytäkirjoissa 1940-luvulla alueen nimenä on Viherinnenä ja lastensiirtolan nimenä Heinosniemi. Rintamamiesten lapsille tarkoitettu suosittu kesäsiirtolatoiminta alkoi kesällä 1938. Heinosniemellä näytti siis olevan hyvät edellytykset toiminnan käynnistämiseen.

Palila, punainen mökki rannassa on peräisin vuodelta 1956, Ristinmaja ja Aitta 1960-luvulta, Hirsimökki 1980-luvulta. Palilassa oli kaksi erillistä huonetta ja niiden antama majoitustila oli ilmeisesti tarpeen, sillä kesävieraille tarvittiin tilaa. 1990-luvulla Palilassa tehtiin remontti, minkä ansiosta talo on saanut nykyisen asunsa. Nimen "Palila" talo sai NMKY:läisen Pauli Pälveen - Palin mukaan.

Rantaan valmistui vierasmaja kesällä 1967. Nimensä "Ristinmaja" talo sai edessään lainehtivan Päijänteen Ristinselän mukaan.

Aitantekotalkoissa 27.5.1969 olivat läsnä Johannes Eresmaa, Hannes Natri, Uuno Jaatinen ja silloinen sihteeri Eero Haapiainen. Vieraskirjan mukaan aitta koottiin 152 vuotta vanhoista hirsistä, jotka saatiin lahjoituksena Vaajakosken takaa Laurinniemestä.

Leirikirkko on ollut jo pitkään samalla paikalla, mutta sai uudistuneen asun kesällä 1980. Rakentajana ahkeroi Simo Ristola.

Hirsimökki rakennettiin vuosina 1980 ja 1981, jolloin niemessä järjestettiin useita työ- ja virikeleirejä. Mökkiin saatiin ainekset Laukaasta ostetusta hirsirakennuksesta.

Nykyinen pieni vaja toimi ennen vesijohdon tuloa tiskipaikkana, "Tiskilänä" siis. Tiskivesi lämmitettiin vajassa olevassa padassa ja tiskaaminen tapahtui pöytään upotetuissa lastenammeissa. Avoimista ovista puhaltava kesätuuli kuivasi ritilöille ladotut astiat. Aiemmin paikalla oli myös pitkä, avonainen ruokailukatos.

Viherissä elettiin pitkään omalaatuisessa eristyneisyydessä monessakin mielessä. Tie rantaan asti ja sähköt ovat molemmat 1990-luvun uudistuksia.

Taisi olla meneillään kesä 1991, kun vesijohto urakoitiin ylhäällä rinteessä olevasta kaivosta keittiöön asti. Tätä ennen juomavesi saatiin aitan yläpuolella olevasta lähteestä.

Kesällä v. 2005 talkoovoimin korjatun laiturin vei myrksy mennessään ja sen tilalle on talvella 2009 tekeillä uusi 40 metrinen laituri.